oraalinen hengitys vastasyntyneillä†

vastasyntyneet katsotaan pakollisiksi nenähengittäjiksi, joten ne ovat riippuvaisia patentoidusta nenän hengitysteistä. Olosuhteita, joissa hengitys voi tapahtua suun kautta, ja suun kautta tapahtuvan ilmanvaihdon osuutta ilmanvaihdosta tutkittiin 30 terveellä pikkulapsella (iältään 1-3 päivää). Nenän ja suun ilmavirtaus mitattiin kahdella vastuksella sovitetulla pneumotakometrillä, ja sykettä tcPo2, et CO2 ja lepotilaa mitattiin jatkuvasti. Kolmella 10: stä häiriintymättömässä unessa tutkitusta lapsesta havaittiin spontaania oronasaalista hengitystä sekä aktiivisen että hiljaisen unen aikana (keskimääräinen kesto 19±25 minuuttia); vuorovesitilavuuden jakauma oli 70%±12% nenässä ja 30%±12% suun kautta. Kuudella pikkulapsella havaittiin myös oronasaalista hengitystä itkemisen jälkeen (kesto keskimäärin 21±19 sekuntia). Lisäksi 20 pikkulapselle tehtiin useita 15 sekunnin mittaisia loppuvaiheen nenän tukkoksia; näistä lapsista kahdeksalla (40%) aloitettiin jatkuva suun kautta tapahtuva hengitys vastauksena nenän tukokseen. Hengitystiheys, vuorovesitilavuus, syke ja tcPo2 eivät muuttuneet, kun suun kautta hengitettiin vasteena nenän tukokselle, vaikka minuuttituuletus laski 265: stä 199 ml/min/kg: aan (p<0, 05). Nämä tulokset osoittavat, että vastasyntyneet voivat käyttää suun hengitysteitä ilmanvaihtoon sekä spontaanisti että täydellisen nenän tukkeutumisen seurauksena.

Leave a Reply